perjantaina, maaliskuuta 02, 2007
Matoa koukkuun
Olen jostain syystä nyt muutamana perjantai-iltana löytänyt itseni tv:n äärestä puoli kahdeksan maissa vailla mitään kummempaa agendaa. Ja noina iltoina olen jumahtanut kakkoselle seuraamaan ohjelmaa, jonka kohdeyleisöön en kyllä sataprosenttisen varmasti kuulu. Kaksi keski-ikäistä ruotsalaista miestä seilailee siellä sun täällä (yleensä jossain missä paistaa aurinko, ja paljon) ja kalastaa. Kaikenmaailman vehkeillä. Mitä ihmeellisimpiä fisuja nousee veneeseen ja sitten hihkutaan niin innoissaan kuin vain ruotsalaiset voi, ja kommentoidaan saaliita. Äärimmäisen viihdyttävää! Nyt oli vihdoin pakko tarkistaa ohjelman nimi. Sehän on, kuinkas muutenkaan, Kalamiehen paratiisit. Ensi viikolla juonipaljastuksen mukaan "Micke taistelee Kuuban rannikolla 15-kiloisen napsijan kanssa ja tämä trooppinen ahven ei hevillä antaudukaan. Saaliiksi saadaan myös komeita piikkimakrilleja". Pakko nähdä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Laura, nyt minä olen huolissani. Sinulle pitää hankkia uusi harrastus tai jotain. Kalastusohjelmaa perjantai-iltaisin? :D
Tosin mikäpä tässä pata kattilaa soimaa, itse jumitan kaikki viikonloput kotona, MUTTA kalastusohjelmiin en sentään vielä ole sortunut.
Hah, lisää syitä olla hankkimatta digiboxia!
Miun piti blogata tänne pettymyksestäni politiikkaan tahi ennen kaikkea vaalien alus-sellaisen puutteeseen, mutta sitten luin uutisia, jossa ilmeni ex-liikenneministerin osallisuus kuolemantuottamukseen. Tragedia pysäytti minut monitahoisen ensireaktioni johdosta - pelästytti jopa, joten jätän julkaisematta ajatukseni tältä erää ja kommentoin LBeen viestiä.
Kalastus on hieno laji. Siihen saakka, kun kyseessä on luontoa kuormittamaton pyyteetön toiminta. Vaikken ole kyseistä ohjelmaa nähnyt, sanoisin mutu-pohjalta, ettei se edusta lähimainkaan sitä ohjelmiston osaa, jota katsoessaan kannattaa huolestua.
Ruotsalaisten tekopirteältä tuntuva luontainen innostuneisuus asioihin on hellyyttävällä tavalla ihastuttavaa. Kuka voi olla haluamatta muuttaa läntiseen Kansankotiin katsottuaan Allsång på Skansenia? En minä ainakaan.
Päässäni alkoi soida "jag festar inte med David Beckham..." ja se on merkki, että tähän on syytä lopettaa.
Sellainen huomautus vielä niille, jotka edellisen kommentin lopussa ollutta kappaletta ei tunnistanut; kyseessä on herraskainen yhtye Östen med Resten ja ote on biisistä (itse asiassa sen alkutavut) "Ge mig en kaka till kaffet", jolla kyseinen bändi otti osaa viime vuoden Melodifestivaleneihin.
Kappaleeseen voi tutustua vaikkapa tuolla: http://youtube.com/watch?v=fgq9i6Zg7AY
Tuollainen on mahdollista vain Ruotsissa.
Enhän minä kalastuksesta ole huolissani, enkä edes kalastusohjelmista, vaan siitä että kaikista ihmisistä juuri LauraBee, minun (meidän? ei kenenkään?) oma, ihana, herttainen mutta kaikkea muuta kuin erähenkinen Laura katsoo kalastusta perjantai-iltaisin. Vaikka toisaalta, olemmehan me kaikki muuttuneet vuosien varrella, miksei Laurakin. :) (Tällä hetkellä naurattaa aika paljon, harmi ettei sitä saa tallennettua tänne.)
Mutta Östen med Resten oli hulvaton. Hiustyylit, ah mikä näky! :D
Se on aika hämmentävää, kieltämättä... Mutta se vaan on niin koukuttava! (kirjaimellisesti). Ethän huoli Kiseroni, Lepi Lepanderi kutsui miut perjantaina leffailtaan, joten kalastus jää nyt kakkoseksi. Tosin videotkin on keksitty... ;)
Todettakoon nyt vielä, että kommenttini pihvi ei ollut kalastusohjelmien katselussa, vaan siinä, että pystyn ymmärtämään jollain tasolla ohjelman viehätyksen juuri siitä syystä, kun siinä on pääosissa aina niin pirteät ruotsalaiset, joiden elämänilo tuo ohjelmiin ihastuttavan sisällön. :D
Oikein mukavaa perjantaita teille kaikille!
Puss och kram.
Lähetä kommentti