Testataanpa kirjastoblogaamista, kun lukusalin kapasiteetti on ylittynyt.Ranskassa käydään vaaliuurnilla tulevana sunnuntaina toivottavasti ahkerasti, jotta presidentiksi valitaan ensi kertaa nainen. Puhdistaisi patriarkaalisen yhteiskunnan homeisia nurkkia kummasti. Mahdollisuus muutokseen on olemassa, sillä uusia rekisteröityneitä äänestäjiä on tullut päivittäin lisää. Useat mielipidemittarit povaavat toiselle kierrokselle kuitenkin kahta miestä, François Bayrouta ja Nicolas Sarkozya. Edellinen koki tänään kohtalaisen arvovaltatappion, kun tuoreimmassa Le Parisienissa Sarkozya avoimesti tukemaan asettuu maan entinen presidentti Valéry Giscard d'Estaing, joka perusti aikanaan Bayroun edustaman puolueen. Tämä saattaa olla positiivinen asia myös Royalille.
Mielipidemittausten tuloksia analysoitaessa on syytä aina muistaa suuri prosenttiosuus, jota edustaa vielä kantaansa miettivät äänestäjät. Heissä on suuri osa potentiaalisia "royalisteja". Vaalien villikortti on vanha parta, edellisten vaalien tosiasiallinen yllättäjä, Jean-Marie Le Pen. Hänen kannattajakuntansa on laajentunut entisestään, mikä on aina uhka vapaalle demokratialle.
Vaaleja leimaa Ranskalle tyypilliseen tapaan keskustelun keskittyminen sisäpoliittisiin asioihin ja erityisesti pyrkimykseen määrittää "ranskalainen identiteetti" uudelleen. Kuulostaa populistiselta ja melkoisen keinotekoiselta ulkopuoliselta, mutta melko ymmärrettävältä, jos ottaa huomioon ulko- ja Europoliittisen keskustelun, jota Ranska on istuvan presidentin aikana käynyt. Suhteet Yhdysvaltoihin eivät ole lämpimimmillään, lähi-idän tilanteeseen ei uskalleta ottaa vaalien alla kantaa ja Euroopan Unioni on mörkö, jota on syytä välttää peilattuna perustuslaillisen kansanäänestyksen tulosta vasten.
Vaalisloganit kunkin osalta on syytä vielä lopuksi mainita. Niistä voi sitten kukin vetää johtopäätöksensä.
François Bayrou "La France de toutes nos forces" - Kaikkien voimavarojemme Ranska. Melkoisen keskusta-oikeistolaista.
Nicolas Sarkozy "Ensemle tout devient possible" - Yhdessä kaikki on mahdollista. Normaalia oikeistopopulismia.
Ségolène Royal "Plus juste, la France sera plus forte" - Oikeudenmukaisempana Ranska on vahvempi. Sopii sosialisteille.
Jean-Marie Le Pen "Tous ensemble relevons notre France" - Yhdessä vapautamme meidän Ranskan. Populismia äärioikeistolaisittain.
5 kommenttia:
Juu, sunnuntaista tulee varmasti trés intéressant... Jou-taloilla pidetään varmastikin jonkinlaista vaalistudiota kera sipulikeiton. Aamun lehdessä povattiin Royalin nousua; tiedä sitten onko sitä tarpeeksi. Äänestysinnon nouseminen edellisiin vaaleihin verrattuna on jokatapauksessa hyvä juttu.
Ps. Käykääpä muuten katsomassa se Piaf-leffa; olipa aivan erinomainen.
Piaf on nähtävä, kunhan saan jostain valuuttaa. Tällä hetkellä rahatilanne on sellainen, etten tiedä miten Matin saisin kukkarostani muuttamaan. Ahistaa.
Jean-Marie Le Pen tuskin yltää samanlaiseen tulokseen kuin 5 vuotta sitten, mutta kovasti näyttää kannatuksensa kohoavan. Bayroun kannatus taas on gallupeissa hiipumassa, liekö syynä VGd´E:n torstainen julkinen epäluottamuslause, joksi kai Sarkozyn tukeminen on tulkittava.
Ans kattoo ny, sano.
Vaalit sitten rullaavat toiselle kierrokselle - odotetulla tavalla.
En oikein tiedä kumpi ehdokkaista on tuhoisampi. En oikein pidä tuosta opportunisti-tyhjänpuhuja Golènestakaan. Siitä toisesta puhumattakaan, josta en halua sanoa sanaakaan, koska joskus pahuus pitää vaientaa kuoliaaksi.
Royalován tekee huonoksi hänen ajatuksensa jonkin sortin jälki-blairisminsa, mistä ei liene vielä kokemuksia, mutta puheiden perusteella se voinee tarkoittaa aika rankkaa oikeistolaista talouspolitiikan linjanvetoa. Lisäksi tapa, jolla hän on asettunut ehdolle vain jatkaa ja pahentaa entisestään Ranskan politiikkojen ikuista fix idéetä de Gaullen antamasta mandaatista olla kansakunnan isä (äiti), jonka mielipiteet ovat kansakunnan lähestulkoon ainoita totuuksia.
Ennen kaikkea koko presidentti-instituutio, jonka de Gaulle itselleen aikanaan sovitteli, taitaa jatkaa samalla linjalla kuin 50-luvulla = minä ja itse. Kumpikaan, ei S, eikä S tuo siihen muutosta. Le roi, c'est moi!
Royalová ei mielestäni ole asettunut "koko kansan ehdookkaaksi", vaikka tilausta todellakin olisi näissä vaaleissa ollut enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Se mahdollisuus taisi tosin jo mennä.No, yhteiskunta vastaa tälle instituution ja omahyväisyyden takapajuisuudelle omalla tavallaan. Toivottavasti ei pelkästään mellakoimalla.
Muistetaanhan kuitenkin, että viime vuonna kaikki Ranskan neljä suurinta kirjallisuuspalkintoa annettiin alkujaan ei-ranskalaiselle kirjailijalle. Olisiko siellä jossain tuon yhteiskunnan toivot? Ja lopulta pelastus. Euroopankin?
Napoleon nousi valtaan. Talouspolitiikassa on odotettavissa rajuja markkinaliberaaleja ryhtiliikkeitä. Voitonpuheessaan vakuutteli olevansa koko kansan presidentti ja (kuten kohteliasta on) ojensi kätensä ja osoitti arvostuksensa myös niille noin 47 prosentille Ségon kannattajalle. Mellakat jäi odotettua lievemmiksi, mikä on toki positiivinen asia. Asiaa edesauttoi 3000 poliisin siirto Pariisin lähiöihin yksistään, joten sisäministerikauden linja pitää tässä suhteessa.
Paljon spekuloinnin varaa tuloksessa ei ole. Demokraattisissa vaaleissa 85 prosentin äänestysaktiivisuudesta on opittavaa Suomessakin. Korkea luku kertoo, että vaalit kiinnosti kansaa ja jakoi sitä tietyllä tavalla vuoden 2002 koitoksesta poiketen eri tavalla. Monet ovat lehdistössä sanoneet, että suuri vaaliväittely olisi ratkaissut tilanteen lopullisesti Sarkon hyväksi. Itse katsoin tilaisuuden livenä ja sanoisin, että asia ei aivan näin yksiselitteinen ole. Royal mämmäröi kampanjansa usealla valmistelemattomalla ja harkitsemattomalla kommentilla julkisuudessa monesti muuten paitsi kyseisessä tilaisuudessa. Vaakakuppi kallistui Nikolaan eduksi ainoastaan loppupuolella, kun hän sai Royalin hiiltymään populistisilla kärjistyksillä, joista kuka tahansa olisi hihansa polttanut. Sarkon retoriikka, ilmeet ja vastuuton väliinpitämättömyys muistutti koko lailla niinistömäistä nokittelua. Itse sanoisin kokonaisvaltaisen arvostelun pohjalta väittelyn menneen Ségolènelle maalein 1-0. Asiakysymyksissä ja sosiaalisen hyvinvoinnin esille nostossa Ségo oli ensimmäistä ja viimeistä kertaa vakuuttava ja sai näpäytettyä Sarkon sisäpolitiikan hoitoa kunnolla. Asia, johon ei ole kiinnitetty huomiota riittävästi eli vaikkapa edellissyksyisten lähiökahakoiden syihin puuttuminen on jäänyt kotilehdistössämme nyt vähintään huomioimatta. Tässä Royal oli vakuuttava ja siltä osin onnistui.
Vastakkainasettelun aika ei ole ohi. Valitettavasti.
Joo, anomyymi kielipoliisi hyökkäsi paikalle. Très intéressant, laurabee!
Lähetä kommentti