torstaina, tammikuuta 25, 2007

The Perry Bible Fellowship



Koska en keksi mitään lyyristä blogausaihetta, blogaanpa nyt edes jotain - täällähän ei ole laatukriteereitä - tällä kertaa aiheena verkkosarjakuvien todellinen kuningas, The Perry Bible Fellowship, jonka lumoavasti piirretyt stripit viihdyttävät aina - jopa viimeaikaisetkin, joissa tosin tammitynnyreissä kypsyneestä huumorista on tullut vähemmän absurdia kuin sarjan ensimmäisistä osista.

Monessa stripissä on pinnallisesta hauskuudesta huolimatta viiltävää synkkyyttä, ja mikäs mustaa huumoria parempaa olisikaan? Itselleni mieleen on jäänyt oheen liitettykin Scorpy the Forest Friend, jonka piirrostavan söpöyden taustalla häämöttää itselleen mitään voimattoman yksilön traagisuus.

Verkossa ilmestyvistä sarjakuvista itse seuraan (satunnaisesti) myös kahta muuta klassikkoa -

The Chopping Block - joka valottaa sarjamurhaajan arkea makaaberissa ja mustekäsittelyltään ainutkertaisessa strippisarjassa ja

White Ninja - jonka lapsenomaisen piirrostyylin absurdius viihdyttää vaikka ei pointtia aivan aina näkisikään.

Bitte schön!

Hesarissa parasta on Kuukausiliite. Ja Hesarin verkkosivuilla sinne arkistoidut Kuukausiliitteen jutut. Löysin vanhan suosikkini, jutun Philipp von Hessenistä, Friedrich Karlin pojanpojanpojasta, "Suomen kuninkaasta". Eikä mikään olisi mitään ilman Matti Klingeä, joka tapaa myös tämän merkkihenkilön:

Professori Matti Klinge ehtii melkein ensimmäiseksi. Hän väittää kuninkaalle, että saksan kieli on Suomessa hyvin suosittu.
"Ajattelisin kyllä, että englanti on tärkeämpi", kuningas vastaa.
"Saksa on hyvin merkittävä kieli. Saksankielinen Eurooppa on rikasta ja korkeasti koulutettua", Klinge jatkaa virheettömällä saksalla.
"Koulutuksesta en kyllä tiedä. Kansainvälinen tutkimus osoitti juuri, että Saksan koululaiset ovat oppimattomia."
"Mutta eliitti on erittäin kielitaitoista", Klinge jatkaa sinnikkäästi.
"Ainakin minä osaan saksan lisäksi valitettavasti vain englantia."

Klasse : )

sunnuntaina, tammikuuta 21, 2007

Där vi en gång gått

Käsi ylös, onko kukaan lukenut jo uusinta Westöä? Palkittu ja palvottu; suomalaisuuden (ja suomenruotsalaisuuden) uudeksi merkkiteokseksi tituleerattu, joka suunnalta suitsutettu. Westö pukinkontissa ja lehtien sivuilla. HS:n uuden lukupiirin ensimmäiseksi kirjaksi valittiin Missä kuljimme kerran. Tommy Lingren, Heinäsirkka (sic), Panu Rajala... kaikki lukevat. Westöä.
Lopetin juuri omani, joululahjaksi saadun. Päällimmäisenä jäljelle jäi ihmetys siitä, miten kaupungin voi saada tekstissä elämään kuten Westö saa 1920-30 -lukujen Helsingin. Uskon, että pureksittavaa riittää; siksi olisikin mukavaa kuulla, mitä mieltä olitte mikäli joku on jo kirjan lukenut? Ja jos jollakin on edes aikomus, lainaan mielelläni omaani.

torstaina, tammikuuta 18, 2007

Вы говорите по-русски?

Добрый вечер!

Selaillessani uutisia netissä osui ylen sivuilla silmiini linkki sivustolle, jossa voi päivittää venäjän kielen taitojaan. Sivusto lähtee täysin nollasta, mutta antaa niillekin, jotka ovat kieltä joskus opiskelleet mahdollisuuden kerrata asioita. Lukuisissa testeissä voi todeta, ettei opetus ole valunut hukkaan.

Спасибо большое, Таня!

maanantaina, tammikuuta 15, 2007

Paluu blogilaisuuteen?

Kovin on hiljaiseksi äitynyt tämä foorumi. K-M on ansiokkaasti yrittänyt ylläpitää veivimankelimme elintoimintoja, mutta ymmärrän mahdollisen turhautumisen, kun mitään vastakaikua ei tunnu syntyvän. Sinänsä harmi, sillä jollain tavalla mennyt syksy olisi ollut kenties otollisin päivitysaika tälle blogille. En osoita ketään sormella, enhän ole itsekään ollut edes näennäisen aktiivinen kesän jälkeen blogaajana, jos kohta minään muunakaan.

Rohkenen kuitenkin esittää moniosaisen kysymyksen blogimme tulevaisuudesta: Pidämmekö tätä yllä satunnaisena kommunikointikanavana ja kirjoittelemme epäsäännöllisen harvoin tänne? Alammeko aktivoitua blogaajina (jos tuollaista termiä on edes olemassa)? Vai vietämmekö hiljaiset peijaiset sivustomme muistolle? Tai d) jotain muuta edellisten väliltä?

Kommentteja, bitte.