Huh. Kävin perjantaina katsomassa Kiasmassa Ars 06 -näyttelyn. Olen pysytellyt aika etäällä nykytaiteesta, koska en tajua siitä juuri mitään, mutta Ars 06sta luin nyt niin paljon eri lehdistä, että kiinnostus heräsi ja piti mennä ihan itse katsomaan. Sitäpaitsi olen käynyt Kiasmassa vain kerran aikaisemmin, joskus vuosia sitten, joten sekin puute kaipasi paikkausta.
Näyttelyssä oli hirmu paljon tavaraa. Edelleen suurin osa meni ohi ilman että tajusin yhtään mitään taiteellisesta sanomasta, mutta suureksi yllätyksekseni huomasin joidenkin töiden olevan jopa melko puhuttelevia. Löysin itsestäni aavistuksen ahtaanpaikankammoa kun testasin El Perro taiteilijaryhmän turvakoppia. Yksi hienoimmista oli minusta Charles Sandisonin datainstallaatio Sykli, jonka ääreen unohtui tuijottamaan ja pohtimaan syntyjä syviä pitkäksi toviksi. Äärettömän hauska oli myös birminghamilainen valituskuoro, jonka viisu jäi pyörimään päähän loppumatkaksi.
Sanoisin, että minun kohdallani Ars 06 onnistui näyttelynä, sillä se jossain määrin hälvensi ennakkoluulojani nykytaiteen suhteen. Voisin ehkä jopa mennä katsomaan sen uudestaan... Ehkä. :) Kiinnostavaa oli myös seurata Kiasman yleisöä: nuoria, eläväisen näköisiä ihmisiä, jopa teinejä viettämässä perjantain alkuiltaa. Melkoisen kaukana Ateneumista, jonka hyssyttely-ympäristö ei varsinaisesti innosta teosten kommentointiin. Silti rrrrrakstan Ateneumia ja olen kuitenkin sen turvallisuudessa enemmän kotonani kuin Kiasmassa, jossa ikinä ei tiedä mitä seuraavan kulman takaa löytyy.
Niin että käykäähän katsomassa. Kyllä kannattaa. Ars 06 esillä elokuun loppupuolelle saakka.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Mainiota. Arrrrs06 on kyl pakko nähdä. Voi sitten ottaa kantaa paremmin, onko se ylisponssattua tai muuta mistä sitä kritisoidaan. Mie kävin kattomassa ihan paikallisessa taidemuseossa uuden kokoelmaripustuksen ja Sulho Sipilän ja Greta Hällfors-Sipilän Hallen ja Tivan tarina -näyttelyn. Mainiota lämminhenkistä suomalaista modernismia, varsinkin Gretan työt veivät miunkin pienen sydämen. Suosittelen.
Huippua. Nyt kun olen asettunut aloilleni tänne Newcastleen, olen hieman ehtinyt tutustua paikalliseen museotarjontaan. Yhtenä päivänä käväisin Baltic Centerissä, paikallisessa nykytaiteenmuseossa, jossa oli parhaillaan menossa neljä näyttelyä. Mun lemppari oli ehdottomasti amerikkalaisen Kerry James Marshallin näyttely, jossa pohdittiin loistavasti, miten mustia on kuvattu populaarikulttuurissa.
Pakko on kuitenkin myöntää, että on se nykytaide välillä melkoista askartelu paskartelua. Onhan se varmaan hauska väsätä pystyssä sojottavia pahviputkia ja hedelmäkasoja, mutta aina se hasukuus ei välity muille kuin taiteilijalle itselle. Mitäköhän tapahtuisi maailman nykytaiteelle, jos käsityötunnit lopetettaisiin kouluista?
Lähetä kommentti